Kielola on nimensä ansainnut. Kielot täyttävät pihamaan! Kuvaamaan ja sitten kokeilemaan – jäin koukkuun, virkkuukoukkuun.

Syntyi pieniä, herkkiä luonnon kieloja. Tein myös vähän isompia, viljeltyjä yksilöitä. Ne sopeutuvat hyvin keskenään maljakkoon, ja mikä parasta, kukkivat koko kesän. Ei tarvitse lisätä vettä, ei lannoitetta.

Muuten, voin olla huoletta muidenkin kesäkukkien kanssa. Esimerkkinä päivänkakkara, pellava ja syysasteri, yhtäaikaa. Kukkaloisto ei ole enää allakkaan sidottu.

Ihanaa kukkaisaikaa!